MTP:n kulisseissa: huipputeknologiaa, timantinkovia innovaattoreita ja lentävää mielikuvistusta

Jarl-Thure Eriksson on pitkän linjan TAF-aktiivi, joka on nähnyt Millennium-teknologiapalkinnon kehittymisen palkinnon perustamisesta saakka. Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus kurkistaa Millennium-teknologiapalkinnon kulisseihin! Lue professori Jarl-Thure Erikssonin haastattelu!

 

Yläpuolen kuvassa Millennium-teknologiapalkinnon voittajat (vasemmalta) Stuart Parkin (2014), Fances Arnold (2016) ja Michael Grätzel (2010).

”Millennium-teknologiapalkinto korostaa ihmiskuntaa palvelevaa teknologiaa, erityisesti ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä”, sanoo Jarl-Thure Eriksson.

2000-luvun taitteessa Suomi eli kuumaa Nokia-huumaa. Suomen maine korkean teknologian maana kiiri maailmalla – eikä syyttä. Nokian lisäksi Pohjolaan oli syntynyt vahvaa tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa teknologiateollisuutta, esimerkiksi Neste, Planmeca ja Outotec.

”Millennium tarjosi oivallisen hetken näyttää maailmalle osaamistamme ja kulttuuriamme. Amerikkalainen Suomi-ystävä Arthur J. Collingsworth ehdotti, että Suomi perustaisi kansainvälisen palkinnon maailman etevimmälle huipputeknologian ja inhimillisten arvojen yhteensovittajalle. Siitä ajatus pikkuhiljaa lähti kehittymään”, professori Jarl-Thure Eriksson avaa Millennium-teknologiapalkinnon lähtökohtia.

Syksyllä 2002 pidettiin ensimmäinen keskustelutilaisuus Millennium-teknologiapalkintosäätiön perustamisesta. Eriksson edusti tilaisuudessa paitsi Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finlandia myös teknillisten korkeakoulujen rehtoreita. Säätiön perustamiskokous pidettiin 16.12.2002, ja loppu on historiaa.

Ihmiskuntaa palvelevaa teknologiaa

Eriksson kertoo, että palkinnon taustalla on myös halu nostaa esiin suomalaisen yhteiskunnan menestystarinaa: raukoilta rajoilta on ponnistettu alle sadassa vuodessa yhdeksi maailman onnellisimmista ja menestyneimmistä maista. Teknologialla on ollut suuri merkitys elämänlaadun parantajana.

”Millennium-teknologiapalkinnon ytimessä ovat innovaatiot, jotka parantavat ihmisten elämää. Keksinnöt, jotka jäävät pöytälaatikkoon eivät rakenna parempaa arkea ja maailmaa”, Eriksson sanoo.

Hänen mukaansa teknologia on jalostettua luonnontiedettä ihmisen hyväksi.

”Kautta aikojen on ihailtu fysiikkaa, kemiaa ja lääketiedettä tieteen huippualoina, mutta näiden alojen saavutusten käyttäminen ihmisten ja yhteiskunnan hyväksi on teknologisen kehityksen ansiota. Millennium-teknologiapalkinto oli ensimmäinen selkeästi teknologiaa palkitseva kunnianosoitus.”

Huikeita innovaattoreita

Eriksson on seurannut palkinnon kehitystä aitiopaikalta. Hän on muun muassa toiminut pitkään Millennium-teknologiapalkinnon taustasäätiöiden hallituksissa ja työvaliokunnassa. Lisäksi Eriksson toimi kansainvälisen valintakomitean puheenjohtajana vuosina 2011-2016.

”Millennium-teknologiapalkinto korostaa ihmiskuntaa palvelevaa teknologiaa, erityisesti ympäristöystävällisyyttä ja kestävää kehitystä. Mielestäni nämä tavoitteet ovat hyvin toteutuneet, myöhemmin palkinnonsaajat ovat saaneet laajasti tunnustusta muualtakin. Minulla oli kunnia olla kansainvälisen valintakomiteassa kolmella palkintokierroksella. Puheenjohtajakauteni kahdesta palkinnonsaajasta, Shinya Yamanakasta ja Frances Arnoldista, tuli sittemmin nobelisteja”, Erksson kertoo.

Kaikki palkinnonsaajat ovat siis alansa huippuja ja todellisia innovaattoreita. Palkitsevinta Erikssonin mielestä on ollut tutustua voittajiin ja nähdä heidän työtään läheltä.

Maailma tarvitsee hyviä idoleita

Jarl-Thure Eriksson pitää tärkeänä, että Millennium-teknologiapalkinnon matka jatkuu ja että palkinto elää ajassa.

”Vaikka tiimityöskentelyn merkitys kasvaa koko ajan, uskon meidän tarvitsevan myös yksilöitä esikuviksi teknologian saralta – aivan kuten musiikissa tai kuvataiteessa. Ihanteet luovat yksilössä motivaation tavoittaa uusia saavutuksia, esimerkiksi ylikansoittumisen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi.”