Säätiöiltä 1,4 miljoonaa euroa tekniikan tutkimukseen – ympäristöystävälliselle teknologialle paljon tukea

Kahdeksan säätiötä, rahastoa ja yhdistystä jakaa 20.3.2018 yli 1,4 miljoonaa euroa apurahoja ja palkintoja teknistieteelliseen tutkimukseen. Moni tämän vuoden apurahoista tähtää ympäristöä säästävän teknologian kehittämiseen. Rahoitettavat tutkimusaiheet ulottuvat elohopean puhdistamisesta aina uusien aurinkokennomateriaalien kehitystyöhön.

Tilaisuuden suurimmat apurahat jakaa K. H. Renlundin säätiö, joka rahoittaa tänä vuonna geologian alan tutkimusta kaikkiaan 885 000 eurolla. Kainuulaisyritys Aquaminerals Oy saa Renlundin säätiöltä 30 000 euron apurahan.

Yrityksen tutkimuspäällikkö Esther Takaluoma kertoo, että rahoituksen turvin kehitetään menetelmää kultakaivosten käyttämän myrkyllisen elohopean sitomiseksi. Suuret kaivosyhtiöt ovat luopuneet menetelmästä, mutta kehittyvien maiden pienet kultakaivokset käyttävät yhä elohopeaa kullan erottamiseksi malmista.

Aquaminerals valmistaa jo useita tuotteita metallien ja typen poistamiseksi teollisuuden prosessi- ja jätevesistä. Kilpailevat saostusratkaisut pohjautuvat yleensä kemikaaleihin, kun taas Aquamineralsin tuotteet valmistetaan luonnonmineraaleista. Elohopean erotuksessa hyödynnetään Paltamon maaperästä löytyviä kaoliniitti- ja magnesiittimineraaleja.

“Elohopean puhdistusmenetelmä on tällä hetkellä laboratoriovaiheessa. Apurahan turvin pilotoimme menetelmää”, Takaluoma kertoo.

Aquamineralsin kehitystyö on osa tutkimuskokonaisuutta, jossa kehitetään tehokkaita ja ympäristöystävällisiä menetelmiä maailman miljoonille pienkullankaivajille.

 

Tukea uudenlaisille aurinkopaneeleille

Lukumääräisesti eniten apurahoja myöntää tänä vuonna tekniikan alan väitöskirjatutkimusta rahoittava Walter Ahlströmin säätiö. Yksi kuudestakymmenestä Ahlströmin säätiön apurahan saajasta on Turun yliopiston väitöstutkija Esko Salojärvi. Hän kehittää uudenlaisia metalliyhdisteitä, joiden avulla aurinkopaneelit voisivat hyödyntää näkyvän valon lisäksi myös infrapunasäteilyä.

“Auringon säteilystä noin puolet on näkyvää valoa pidempiaaltoista säteilyä, mutta se jää nykyisin hyödyntämättä aurinkoenergian tuotannossa”, Salojärvi kertoo.

Jos Salojärven tutkimushanke lähi-infrapuna-alueen säteilyn hyödyntämiseksi onnistuu, se voisi parantaa kolmannen sukupolven väriaineherkistettyjen aurinkokennojen suorituskykyä. Tämä Michael Grätzelin vuoden 2010 Millennium-teknologiapalkinnon voittanut aurinkokennoteknologia on valtavan tutkimuskiinnostuksen kohteena.

“Tavoitteena on tehdä perinteisiä piiaurinkokennoja tehokkaampia – ja halvempia – aurinkokennoja.”

Esko Salojärvi väittelee näillä näkymin keväällä 2021.

“Olisi hienoa, jos saisin tutkimuksessani aikaiseksi jonkin konkreettisen parannuksen”, Salojärvi kertoo.

Yhteensä tilaisuudessa jaetaan apurahoja ja palkintoja kaikkiaan 1 426 000 euron arvosta. Rahaa teknologian kehitystyöhön saa kaikkiaan 149 henkilöä tai yritystä.

 

Säätiörahan merkitys kasvanut

Suomessa toimii nykyisin noin 800 apurahasäätiötä, jotka jakavat apurahoja yleishyödyllisiin tarkoituksiin tieteelle, taiteelle ja kulttuurille. Säätiöt ovat olleet kautta historian merkittäviä suomalaisen tieteen rahoittajia. Moni merkittävä suomalaisinnovaatio olisi jäänyt tekemättä ilman yksityisten säätiöiden tukea. Vielä 1950-luvulla säätiöiden antama tuki tieteelle oli lähes kaksinkertainen valtion panostukseen verrattuna.

Viime vuosina julkiseen rahoitukseen kohdistuneet leikkaukset ovat jälleen lisänneet säätiöiden merkitystä tieteellisen tutkimuksen rahoittajana. Suomalaisten säätiöiden yhteensä 20 miljardin euron taseesta jaettavat vuotuiset apurahat ovat merkittävä kannustin varsinkin uraansa aloittaville tutkijoille. Kuukausipalkkaiset työsuhteet ovat väitöskirjavaiheessa varsin harvinaisia. Esimerkiksi väitöstutkija Esko Salojärvi rahoittaa vuonna 2018 työskentelynsä oman yliopiston ja yksityisten säätiöiden myöntämin apurahoin.

“Säätiöiden rahoitus on tutkijoille todella tärkeää”, Salojärvi kertoo.

Säätiöiden tutkimusrahoitus on tullut tutuksi myös Aquaminerals Oy:n tutkimuspäällikkö Esther Takaluomalle, jonka oma väitöskirja valmistui vuonna 2015.

“Tein koko väitöstutkimukseni apurahojen turvin”, Takaluoma kertoo.

 

Millennium-teknologiapalkinnon teemat esillä

Apurahatilaisuuden järjestää itsenäinen säätiö Tekniikan Akatemia TAF, joka jakaa toukokuussa miljoonan euron arvoisen Millennium-teknologiapalkinnon jo kahdeksatta kertaa.

“Ilahduttavan moni tämänvuotisista apurahan saajista pyrkii samaan kuin Millennium-teknologiapalkinto: ihmisten elämänlaatua parantavien innovaatioiden kehittämiseen. Toivottavasti tämänpäiväisen apurahatilaisuuden osanottajat nähdään tulevaisuudessa kilpailemassa myös Millennium-teknologiapalkinnosta”, sanoo Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Ari Ahonen.

 

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Apurahojen ja palkintojen jakotilaisuuteen Pörssitalolle (Fabianinkatu 14, Helsinki) tiistaina 20.3.2018 kello 15.

 

Kaikkiin palkittaviin innovaatioihin voi tutustua Tekniikan Akatemia TAF:n sivuilla:

http://taf.fi/events/awarding-ceremony-of-scholarships-and-prizes/

 

Lisätiedot:

Viestintävastaava Laura Manas, Tekniikan Akatemia TAF
+358 500 989 286, laura.manas@taf.fi

 

Vuonna 2018 apurahoja ja palkintoja jakavat: