”Ilmastonmuutos on maailman suurin bisnesveturi”

Jouni Keronen iski pöytään lämpenemisen uhkat ja mahdollisuudet.

Vuosi 2014 oli maapallon historian lämpimin, kunnes vuosi 2015 meni senkin edelle. Tammikuu 2016 rikkoi kaikkien aikojen lämpimimmän kuukauden ennätyksen. Niin teki myös helmikuu 2016.

”Vuosi on alkanut pahasti”, totesi Climate Ledership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen Tekniikan Akatemian maaliskuun Millennium-treffeillä.

Kun Keronen puhuu ilmastonmuutoksesta, uhkat eivät ole vanhoja tuttuja, vaan paljon pahempia. Tänä talvena suuressa osassa arktisia alueita keskilämpötilat pysyttelivät yli kymmenen asteen. Pohjoisnavalta puuttuu Teksasin kokoinen pala jäätikköä. Kuivunutta Kaliforniaa kutsutaan vilja-aitan sijaan jo menetetyksi kaupungiksi.

Keronen saapui treffeille puhumaan siitä, mitä yritysmaailman pitäisi tehdä. Miten innovaatioiden avulla voidaan nousta taistoon ilmastonmuutosta vastaan.

Tärkeä askel on ollut yrityskentän voimien kokoaminen yhteen. Kerosen edustama yhdistys on vasta puolitoistavuotias, mutta Climate Leadership Councilin jäsenyritysten määrä on noussut seitsemästä jo 28:an. Jäsenyritykset vastaavat yli 90 prosenttia Helsingin pörssin arvosta ja niiden myynti on yhteensä 90 miljardia euroa.

Yhdistyksen tavoitteena ovat nopeat, suunnitelmalliset muutokset ja ilmastonmuutoksen kääntäminen yritystoiminnan eduksi.

Jouni Keronen on Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja.
Jouni Keronen on Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja.

Korhosen mukaan ilmastonmuutos on maailman suurin bisnesveturi. Se pakottaa meidät mullistamaan vauhdilla käsityksemme energian tuotannosta ja kuluttamisesta, liikenteestä ja materiaaleista.

Energiavarastot ovat energiamarkkinoiden kuumin peruna. Tarve niille on ensisijainen, jotta uusiutuvan energian osuutta voidaan lisätä. Tällä hetkellä emme pysty varastoimaan auringosta ja tuulesta saatavaa sähköä.

”Perinteisten sähköakkujen hinnat ovat laskeneet viidenneksen kymmenessä vuodessa ja uudenlaisia varastoja tarvitaan kipeästi”, Keronen toteaa.

Keronen näyttää Kansainvälisen energiavarastotietokannan kaaviota, jonka mukaan suurin osa maailman energiavarastoprojekteista on käynnissä Yhdysvalloissa. Euroopassa hankkeita on puolet vähemmän, Suomessa yksi.

 

Suomen otettava paikkansa

Suomessa ei Kerosen mukaan ole vielä nähty ilmastonmuutoksen markkinapotentiaalia. Samaa mieltä on kokoomuksen kansanedustaja ja talousvaliokunnan varapuheenjohtaja Harri Jaskari.

”Suurin osa keskustelustamme on sitä, että pelätään, mitä vaatimuksia EU:sta taas tulee. Vielä aivan muutama vuosi sitten eturivinkin yritykset halusivat pysyä kaukana ilmastonmuutosasioista. Nyt alkaa olla pakko kuunnella”, Jaskari sanoi.

Jaskari ja Keronen painottavat kumpikin energiantuotannon kuluttajalähtöisyyttä tulevaisuudessa: rakennusten energiatehokkuutta ja omavaraisuutta sähkön tuotannossa. Jaskari kysyykin, keskitytäänkö Suomessa aivan vääriin asioihin.

Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari.
Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari.

”Sähköverkkoihin investoidaan miljardeja euroja, mutta esimerkiksi tulevaisuudentutkija Risto Linturi lausui juuri, että 30 vuoden päästä sähköverkkoja ei enää tarvita. Ihmiset ja yritykset tuottavat itse sähkönsä aurinkovoimalla”, Jaskari totesi.

Aurinkosähkön hinta onkin viime vuosina romahtanut, ja Euroopassa Saksa on hyötynyt tästä suuresti. Suomessa liika sääntely estää Jaskarin mukaan kehityksen. Juuri kotimaisten pilottien merkitys olisi kuitenkin ensisijainen nousevassa ilmastonmuutosbisneksessä.

”Esimerkiksi jäteyritykset joutuvat esittelemään innovaatioitaan Ruotsissa, kun kotimaassa ei ole kysyntää”, Jaskari vertaa.

Vaakakupissa on suomalainen teknologiaosaaminen ja sen maine.

”Jos haluamme säilyttää huippuosaamisemme Suomessa, myös bisnes on tehtävä Suomessa”, Keronen toteaa.

 

Huominen on nyt

Keronen painottaa tarvetta hyvin nopeisiin muutoksiin. Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin viime vuoden lopulla, että maapallo saa lämmetä vain 1,5 astetta. Tämä tarkoittaa päästöjen leikkaamista 40–70 prosenttia vuoteen 20150 mennessä.

Keronen näyttää jälleen kaaviota. The Carbon Briefin laskelman mukaan nykypäästöillä laskettuna meillä on seuraavien kymmenen vuoden aikana 50 prosentin mahdollisuus pysyä 1,5 asteen tavoitteessa.

17 vuoden säteellä mahdollisuutemme tavoitteessa onnistumiseen on enää reilut 30 prosenttia.

”Jo parin vuoden päästä pitäisi tehdä sitovat kansainväliset sopimukset pitkän aikavälin toimista. Koska toteutamme ensin helpot keinot ja sitten vasta vaikeimmat, vuosien 2040 ja 2050 väliin jäävät muutokset ovat liian isoja”, Keronen varoittaa.

 

Teksti ja henkilökuvat: Laura Manas