Henry Tirri: ”Digitalisaatiossa pärjää kysymällä ’miksi ei?’”

Paras kilpakumppani ei ole toinen yritys, vaan koko toimiala. Digitalisaation asiantuntija ja Nokian entinen teknologiajohtaja puhui helmikuun Millennium-treffeillä.

Piilaaksossa on juuri nyt muotia puhua eksponentiaalisesta teknologiasta. Monet alat, kuten tekoäly, robotiikka, bio- ja nanotekniikka, energiantuotanto ja lääketiede kehittyvät räjähdysmäistä vauhtia.

Yhdysvaltojen länsirannikon teknologiakeskittymässä itsekin vaikuttavan Henry Tirrin mielestä kuitenkin vain yksi teknologia kehittyy eksponentiaalisesti. Se on tietotekniikka.

”Tietokoneteknologia on tullut laskennallisena elementtinä sisälle moneen muuhun alaan ja tämän vuoksi näyttää siltä kuin eksponentiaalisia teknologioita olisi useita.”

Yritysten on nyt ratkaistava, miten ne voivat valjastaa digitalisaation arvonluojaksi sen sijaan, että niistä tulee perinteistä toimintakenttää ravistelevien mullistusten uhreja. Henry Tirri, entinen Nokian teknologiajohtaja ja nykyinen Aalto-yliopiston Executive in Recidence, johti Tekniikan Akatemian helmikuun Millennium-treffien keskustelua otsikolla ”Kehity tai kuole”.

Kun yritys haluaa selvitä, tärkeintä on digitalisaation ilmiöiden ymmärtäminen.

 

Ansaintaa alustoilla

Eksponentiaalisuuden lisäksi teknologiapuheessa suosittu termi on disruptio. Disruptiolla tarkoitetaan sitä, että uusi teknologia tekee vanhasta tarpeetonta. Samalla muuttuvat alan perinteiset ansaintamallit.

”Esimerkiksi autoteollisuus on täydellisen myrskyn keskellä, kun perinteistä sähköistä moottoria yhdistetään tietoverkkoon ja autonomiseen ajamiseen. Suuri osa disruptiosta on seurausta tietotekniikan läpitunkevasta vaikutuksesta.”

Kaikkein voimakkain disruptoiva tekijä on Tirrin mukaan liiketoiminnan siirtyminen erilaisille nettialustoille. Hyviä esimerkkejä on jo pilvin pimein. Uber disruptoi taksialaa, Airbnb hotellialaa.

”Ääriesimerkkinä voidaan sanoa, että bitcoin disruptoi keskuspankkeja.”

Kun ansaintalogiikka perustuu platformeihin, markkinoista tulee usein kaksipuoliset.

”Esimerkiksi Uber-palvelussa kuluttajat ja palvelun toimittajat kohtaavat nettialustalla, palvelu paranee ja tulee halvemmaksi asiakkaille.”

Platform-logiikassa taksikuski ja kotinsa vuokraaja saavat tienestejä, mutta suurimmat voitot menevät toiminta-alustan omistajille. Samoin toimivat esimerkiksi sovelluskaupat, joiden tuotto menee sovellusten kehittäjien sijaan suurimmaksi osaksi omistajalle, kuten Apple Storelle.

 

Oman alansa argonautti

Voittoisan platformin syntyminen vaatii uuden tavan ajatella.

”Argonautit vievät alaa eteenpäin ennennäkemättömällä tavalla, koska he uskaltavat muuttaa sääntöjä ja tuoda visionäärisyytensä kunnolla peliin.”

Steve Jobs, Elon Musk, Satoshi Nakamoto. Tirri luettelee tämän ajan argonautteja. Se, mikä heitä kaikkia yhdistää on miksi-kysymyksen hylkääminen.

”Sen sijaan he ovat opetelleet kysymään ’miksi ei?’”, Tirri sanoo.

Kaikista yrityksistä tai ammattilaisista ei kuitenkaan ole argonauteiksi. Ei varsinkaan nykyisellä huimalla kehitysvauhdilla, joka ei entiseen tapaan anna yrityksille paria kymmentä vuotta aikaa valmistautua ja sopeutua.

”Miten perinteinen yritys voi sitten selvitä disruptiossa ja ansaintalogiikoiden muutoksessa?”, kysyi Millennium-treffeille osallistunut Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.

Tirrin mukaan perinteisten yritysten haaste ei ole siinä, ettei muutoksen tarvetta nähtäisi. Sen sijaan isojen ja keskisuurten menestyvien yritysten pitää välttää jäämästä oman menestyksensä vangeiksi.

Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.
Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila.

”Pitkälle optimoidut yritykset ovat kannattavia sellaisenaan, mutta hyvin herkkiä muutosten ja uusien vaatimusten edessä”, Tirri tiivisti.

Toisaalta myös kilpailun kohteen on pitänyt muuttua. Uudet toimijat eivät enää ilmoita kilpailevansa tiettyä toimijaa tai yritystä vastaan. Sen sijaan he haluavat mullistaa koko toimialan ja päästä sen huipulle.

”Nokialla oli aikanaan sloganina ’Beat Motorola’, mutta enää ei voisi kuvitella että Tesla markkinoisi itseään vaikkapa Fordin kaatajana tai Airbnb Sheratonin vastustajana”, Tirri vertaa.

Harhaluulo on Tirrin mukaan myös se, että disruptiota vastaan voisi taistella valvomalla alan muita toimijoita joka kentällä.

”Kaikki suuret autovalmistajat ovat esimerkiksi perustaneet laboratorion Piilaaksoon. Se voi olla ihan hyvä apu, mutta yritykset eivät voi perustaa liiketoimintaansa sen varaan, että olisivat kartalla muiden tekemisistä.”

 

Maaliskuun Millennium-treffien alustajana Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen 30.3.2016. Ilmoittaudu täällä.

 

Teksti ja kuvat: Laura Manas