Maailman huippuinnovaatiot arvioitavana Suomessa

Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälinen palkintolautakunta seuloo ehdokkaita Helsingissä.

Maailman tämän hetken merkittävimmät teknologian innovaatiot ovat parhaillaan tehokkaan luupin alla Helsingissä. Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälinen palkintolautakunta on syksystä saakka perehtynyt innovaatioihin, joita on ehdotettu palkittavaksi tänä vuonna.

”Taso on noussut erittäin korkeaksi ja meillä on monta vahvaa kandidaattia”, kertoo kahdeksanhenkisen lautakunnan puheenjohtaja Jarl-Thure Eriksson.

Suurin kriteeri palkittavalle innovaatiolle on sen aito kyky edistää ihmisten elämänlaatua ja kestävää kehitystä. Japanilainen tohtori Ayao Tsuge sanoo palkintolautakunnan jäsenyyden olevan hänelle suuri kunnia juuri palkinnon yhteiskunnallisuuden vuoksi.

”Millennium-teknologiapalkinnon merkitys on tieteen tekemistä suurempi. On tärkeää, että palkinto tukee yhteiskunnallista kehitystä ja maailmanlaajuista kestävää kehitystä”, Tsuge sanoo.

 

Valintatyö yhä vaikeampaa

Palkintolautakunnalla on pitänyt erityisen kiirettä nyt, kun Millennium-teknologiapalkinto jaetaan seitsemättä kertaa.  Ehdotuksia palkittavaksi innovaatioksi annettiin täksi vuodeksi ennätykselliset 79. Tämä on kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2014.

Varsinkin suomalainen tiedeyhteisö on tällä kertaa nimennyt ehdokkaita ennennäkemättömän ahkerasti, mikä miellyttää lautakunnan puheenjohtajaa.

”Suomalaisten aktivoituminen osoittaa, että Millennium-teknologiapalkinto aletaan hyväksyä osaksi suomalaista tiedekenttää. On selvää, että haluamme ja tarvitsemme kotimaan tiedeyhteisön täyden tuen”, Jarl-Thure Eriksson toteaa.

Kahdeksan huippuasiantuntijan palkintolautakunta on saanut arviointityöhönsä apua suomalaiselta esivalintaryhmältä, joka on karsinut nimeämiset terävimpään kärkeen. Valintatyö on silti vaikea.

Ayao Tsuge on palkintolautakunnan jäsenenä tänä vuonna jo kolmatta kertaa, ja yhden parhaan innovaation nimeäminen on hänen mukaansa vuosi vuodelta hankalampaa.

”Toivon, että voisimme valita kaksi voittajaa tänä vuonna. Eri aloja on nyt mukana haastavan paljon.”

 

Vain voittaja julkistetaan

Palkintolautakunnan jäsenet eivät hiisku sanallakaan kokoustensa sisällöstä tai käsittelemistään innovaatioista. Kaikilla nimeämisten kanssa työskentelevillä on salassapitovelvollisuus, koska ehdotuksille halutaan taata piinkova luottamus – myös palkinnonjaon jälkeen.

Vain voittaja paljastetaan lopulta kaikelle kansalle toukokuun 24. päivänä.

Kansainvälisen palkintolautakunnan sihteeri ja Tekniikan Akatemia TAF:n toimitusjohtaja Juha Ylä-Jääski kertoo, että ehdotusten pitäminen salassa on tavallinen, kansainvälinen käytäntö vastaavanlaisissa palkinnoissa.

”Emme halua julkistaa sitä, että joku innovaatio nimettiin, mutta ei saanut palkintoa. Nimeämisiä kunnioitetaan siten, että ne pidetään voittajaa lukuun ottamatta ikuisesti salassa.”

Yhteisten kokoustensa perusteella palkintolautakunta ehdottaa Millennium-teknologiapalkinnon saajaa kevään aikana.

”Olemme käyneet todella hyvää keskustelua ja olen lähes varma, että pääsemme ehdotuksestamme yksimielisyyteen”, puheenjohtaja Eriksson sanoo.

Lopullisen päätöksen palkittavasta tekee Tekniikan Akatemian hallitus.

 

Kuvassa Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälinen palkintolautakunta 2016. Vasemmalta: Ayao Tsuge, Jaakko Astola, Hans-Joachim Freund, Merja Penttilä, Craig R. Barrett, Riitta Hari, Sir Peter Knight, Jarl-Thure Eriksson ja Juha Ylä-Jääski.

 

Teksti ja kuva: Laura Manas