Robotit eivät korvaa ihmistä – mutta ehkä niiden pitäisi

Millennium-treffeillä puhuttiin robotisaatiosta Suomen talouden ja vanhusten pelastajana.

Japaniin on jo rakennettu ensimmäinen robottilemmikkien hautausmaa. Teollisuusrobottien käyttö kasvoi viime vuonna kansainvälisesti 20 prosenttia, Kiinassa peräti 54 prosenttia.

Robotit ovat kaikkialla. Paitsi Suomessa.

”Meillä teollisuusrobottien käyttö laski viime vuonna 20 prosenttia. Suomessa on jääty robotisaatiossa jälkeen, sillä digitalisaation kuvitellaan riittävän”, vertasi Robotics Finlandin toimitusjohtaja Cristina Andersson joulukuun Millennium-treffeillä eduskunnan Pikkuparlamentissa.

Keskustelua alustaneen Anderssonin mukaan päättäjien on herättävä siihen, että Suomi kulkee vankasti vastavirtaan: naapurimaissa Ruotsissa ja Venäjällä on laitettu paukkuja robotisaatioon jo kymmenen vuotta. Alan kärkimaat Japani ja Etelä-Korea mittelevät aivan omassa sarjassaan.

Miksi Suomi sitten tarvitsee robotteja? Andersson lupailee robotisaatiosta helpotusta niin Suomen paikallaan junnaavaan talouskasvuun, köhivään vientiin kuin eettisiin pulmiin vanhusten hoivan riittämättömyydestä.

 

Roboteilla tuotanto Suomeen

Robottistrategian puolestapuhuja Sanna Lauslahti (kok) osallistui joulukuun Millennium-treffeille.
Robottistrategian puolestapuhuja Sanna Lauslahti (kok) osallistui joulukuun Millennium-treffeille.

Kansanedustajista etenkin Sanna Lauslahti (kok) on kärjekkäästi vaatinut robotti- ja automaatiostrategiaa hallitukselta, jonka nykyisessä ohjelmassa robotiikasta ei puhuta ollenkaan. Millennium-treffeillä asiaan kantaa ottanut Lauslahden puoluetoveri Sinuhe Wallinheimo toivoi, että eduskunta ottaisi asiassa mahdollisimman pian selkeän askeleen.

Niin ikään virallista robotiikkastrategiaa ajavan Anderssonin mielestä roboteilla saataisiin helpot voitot esimerkiksi pk-sektorin näivettyvässä konepajateollisuudessa.

”Roboteilla saadaan nopeasti lisättyä toimitusvarmuutta, laatua ja vastoin ennakkoluuloja myös luotua uusia työpaikkoja”, Andersson vetosi.

Anderssonin mukaan robotisaation arvon ymmärtäminen ja siihen investoiminen mahdollistaisi myös tuotannon palauttamisen kaukomailta Suomeen.

”Uusi halpa työvoima on robotti, jonka työtunti maksaa joka puolella maailmaa saman verran. Roboteilla esimerkiksi Suomen aikoinaan kukoistava huonekalu- ja tekstiiliteollisuus saataisiin uuteen nousuun.”

Toinen tärkeä kysymys robotiikka-strategiassa on Anderssonin mukaan se, missä Suomen on pakko voittaa: sote-sektori on saatava toimimaan ikääntyvässä Suomessa.

”Porin seudulla kaavaillaan jo vanhusten laitoshoidon lopettamista kokonaan siten, että kotona toimivat robotit korvaavat laitokset”, Andersson havainnollisti.

Jos robotisaatiota ei uloteta terveydenhoito- ja hoiva-alalle yhä vahvemmin, väistämätön vaikutus on Anderssonin mukaan se, että ikääntyneet lähtevät hoitoon esimerkiksi Ruotsiin. Sinuhe Wallinheimon mukaan Suomen innovaatiopolitiikka ei ole tälläkään saralla ollut tarpeeksi vahvaa.

”Sotelta odotettavat kolmen miljardin euron säästöt saadaan vain ja ainoastaan robotisaatiolla”, kansanedustaja myötäili Anderssonia.

Kolmas strateginen pohdinnan paikka on Anderssonin mukaan Suomen oman vahvuusalueen löytäminen: sen, missä haluamme olla maailman parhaita. Norja on ilmoittanut auttavansa koko maailmaa edistyksellisten kalastus- ja öljynkäsittelyteknologioiden avulla, ja Anderssonin mielestä Suomen mahdollisuus voisi olla vaikka merten suojelussa.

”Erityiset robottiparvet toimisivat hyvin Itämeren pelastajina, koska ne voivat tehdä tutkimusta hapettomissa olosuhteissa.”

Sinuhe Wallinheimon (kok) mukaan sote-säästöt saadaan ainoastaan ainoastaan robotisaatiolla.
Sinuhe Wallinheimon (kok) mukaan sote-säästöt saadaan ainoastaan robotisaatiolla.

Kehitys lähtee koulutuksesta

Millennium-treffien osallistujia huoletti erityisesti robotisaation vaikutus työllisyyteen sekä koulutuksen pysyminen nopean kehityksen tahdissa.

Sinuhe Wallinheimon mukaan on lähes mahdotonta ennustaa, miltä aloilta uudet teknologiat ja robotit vievät työpaikkoja ja minne niitä tulee lisää.

”Tulevaisuuden nuorten on oltava valmiita kouluttautumaan uuteen ammattiin jatkuvasti, jopa 6–7 kertaa elämänsä aikana.”

Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki.
Aalto-yliopiston professori Ville Kyrki näkee tutkimusleikkaukset robotisaation esteeksi.

Aalto-yliopiston automaatiotekniikan professori Ville Kyrki toi esiin, että kun Nokia-buumissa lisättiin reilusti tietoliikennealan opiskelupaikkoja, vain ensimmäiset sisäänottoerät ehtivät täysillä hyötyä uusista työpaikoista ennen seuraavaa muutosten aaltoa.

Älykkääseen robotiikkaan erikoistunut Kyrki huomautti, ettei esimerkiksi Aallolla ole mahdollisuutta kouluttaa satoja tai jopa tuhansia robotiikan osaajia kahden opettajansa voimin. Automaatiotekniikan opinnot aloittaa vuosittain 50 opiskelijaa, joista vain osa erikoistuu robotiikkaan.

”Valmistuvien pitäisi saada kaikkein uusin tieto alasta, mutta se onnistuu ainoastaan alan tutkimusta lisäämällä. Tämä on haastavaa, kun tutkimuksesta leikataan.”

Wallinheimolla oli pulmaan rohkea ratkaisuehdotus.

”On mietittävä, miltä aloilta voisi karsia ja panostaa niiden sijaan robotiikkaan. Voidaan provosoiden ajatella esimerkiksi, ettei kielitaitoa enää kohta tarvita, kun voidaan laittaa nappi korvaan ja robotit kääntävät.”

 

Voiko robotti päättää elämästämme?

Millennium-treffeillä käydyn keskustelun myötä kävi selväksi, ettei maailmamme ei ole vielä valmis kaikenlaisille roboteille kaikissa paikoissa. Robotit ovat Anderssonin mukaan tällä hetkellä tekoälyllisesti korkeintaan 4-vuotiaan lapsen tasolla.

”Hoivarobotti ei saa tipauttaa mummoa lattialle, eikä robottiauto saa ajaa kukkakaupan seinästä sisään. Ratkaistavana on useita kysymyksiä.”

Andersson on itse ajanut robottiautolla jo useita kuukausia. Edes 5G-yhteyksillä ei kuitenkaan voida taata turvaa esimerkiksi kyberhyökkäyksiä vastaan.

”Yhteys on saatava katkeamaan, jos autoon hakkeroidutaan. Robottiautoihin on kehitettävä offline-kapasiteetti, jolla auto silti kulkee.”

Robotisaatio eroaa digitalisaatiosta siten, että robotit ovat ihmisen lailla fyysisen maailman toimijoita. Kuten Wallinheimo totesi, robottien tuominen ihmisen kentälle on lainsäätäjälle vaikea ja moninainen kysymysten vyyhti.

”Jonain päivänä mietimme eettistä pulmaa esimerkiksi siitä, pitääkö robottiautot onnettomuustilanteessa laittaa suojelemaan autoa, jossa on eniten matkustajia. Jonain päivänä auto laskee myös sen, onko joku kyydissä olevista syöpäsairas ja mitkä ovat kunkin matkustajan elinajanodotukset.”

 

Päivi Räsänen tutustui treffeillä belgialaiseen hoivarobottiin Zoraan.
Päivi Räsänen (kd) tutustui treffeillä belgialaiseen hoivarobottiin Zoraan.
Kysymys kuuluu: onko roboteilla sädekehä vai ei?

 

Teksti ja kuvat: Laura Manas