Suomi tuo älykkyyttä terveyteen ja asumiseen – Helsingin Tekniikan päivillä mietittiin mahdollisuuksia läpimurtoihin

Tekniikan päivät keräsi yli tuhat keskustelijaa ja kokijaa Helsingissä.

Kiinassa lääkärit saavat enemmän palkkaa, jos heidän potilaansa pysyvät terveinä. Keski-Euroopassakin terveyttä hoidetaan jo vahvasti ennaltaehkäisevästi. Miksi Suomessa keskitytään yhä voimakkaasti jo puhjenneisiin sairauksiin? Vilkkaasti keskustellut yleisö nosti Helsingin Tekniikan päivien terveysteknologia-sessiossa esiin mielenkiintoisia näkökulmia.

”Suomalaiset haluavat aina kovaa faktaa pöytään. Halutaan varmistaa ettei raha mene hukkaan. Ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa kannattavuuden osoittaminen on vaikeampaa kuin sairauksien hoidossa”, pohti sydänmittauksiin erikoistuneen Firstbeat Technologiesin tutkimuspäällikkö Tero Myllymäki.

Terveysosaamisesta Suomessa ei ole pulaa. Ala on voimakkaassa kasvussa ja todellinen toivo Suomen viennille. Jopa 400 suomlaisyritystä vie terveysteknologiaa 1800 miljoonan euro arvosta vuosittain kauppataseen ollessa vahva, reilut 800 miljoonaa euroa.

Vain kahdesta neljään prosenttia terveysteknologian tuotteista jää Suomeen, mutta varsinainen läpimurto maailmalla on tekemättä.

”Suomalaiset ovat hyviä keksimään, mutta huonoja markkinoimaan”, totesi tutusta virrestä Terveysteknologialiitto FIHTA:n johtaja Tom Ståhberg.

Terveysteknologialiitto FIHTA:n johtaja  Tom Ståhberg.
Terveysteknologialiitto FIHTA:n johtaja Tom Ståhlberg.

Terveysteknologia kehittyy niin nopeasti, että Ståhlbergin mukaan se alkaa olla jo ”vähän scifiä”. Voimme laittaa uuden leukaluun rakentumaan itsekseen ja mitata sovelluksilla oikeastaan kaikkea mitattavissa olevaa. Yhteiskunta ei meinaa pysyä kehityksessä mukana. Kerran Ståhlberg toi Suomeen solunpesulaitteen, ja kun tullimiehellä ei ollut sopivaa kategoriaa, hän rekisteröi sen pyykinpesukoneiden sekaan.

Se, missä Suomi on Ståhlbergin mukaan hyvä, on osaamisen yhdistäminen toimiviksi teknologian sovelluksiksi. Suomessa on häneen mukaansa uskallettu rohkeasti yhdistää softaa esimerkiksi huippualoihimme genetiikkaan ja biomateriaalitekniikkaan.

Erilaisten terveys- ja hyvinvointiteknologian mobiilisovellusten määrä on kuitenkin maailmanlaajuisesti räjähtänyt, ja Ståhlberg on huolissaan yli 100 000 sovelluksen toimivuudesta.

”Osa terveysteknologian mobiilisovelluksista on hengenvaarallisia, koska niitä ei ole testattu kunnolla”, Ståhlberg varoitti.

 

Terveys tuli taloon

Tulevaisuudessa digitaaliset sovellukset tuovat terveyttä jokapäiväiseen elämäämme myös huomaamattamme. Näin uskoo professori Kary Främling, jonka erityisalaa ovat älytalot. Älykäs talo huoltaa itseään, mutta myös asukkaitaan.

Älykkyyttä taloon tuovat muun muassa sääasemat, sähkönkulutuksen mittaaminen, itseohjautuva ilmanvaihto ja ilmanlaadun tarkkailu sekä oma energiantuotanto.

Aalto-yliopiston professori Kary Främling.
Aalto-yliopiston professori Kary Främling.

Tämän hetken suurin haaste on Främlingin mukaan saada talon älylaitteet keskustelemaan keskenään kokonaisuutena.

”Erilaisia standardeja on ikävä kyllä liikaa. Tulevaisuuden älytalossa uusi sisälle tuotu laite ei vaadi asennusta, vaan se alkaa automaattisesti keskustella muiden laitteiden kanssa”, Främling visioi.

Laitteiden kytkeminen toisiinsa ja internetiin tekee älytalosta myös edullisemman, kun eri laitteet voivat käyttää samoja antureita ympäristön havainnointiin.

Toinen älytalojen läpimurtoa jarruttava tekijä on vielä melko hatara tietoturva. Kun laitteet on kytketty internetiin, haasteeksi tulee tiedon pitäminen oman talon sisällä.

”Monet valmistajat kytkevät vain laitteensa päälle ilman tietosuojaa, koska tarkkaa protokollaa ei aina ole”, Främling totesi.

 

Tekniikan torilla tutustuttiin teknologioihin

Lapset ja nuoret pääsivät Helsingin Tekniikan päivien työpajoissa ja kokemuksellisilla standeilla muun muassa perehtymään koodaukseen ja rakentamaan ja ohjelmoimaan Lego-robotteja.

 

Koodikoulussa ohjelmoinnin perusteet tulivat tutuiksi kuvien avulla. Tässä työn alla labyrintin rakentaminen.
Koodikoulussa ohjelmoinnin perusteet tulivat tutuiksi kuvien avulla. Tässä työn alla labyrintin rakentaminen.
Lego-robottipajassa itse rakennettu vekotin ohjelmoitiin tietokoneella kulkemaan haluttu pituus kerrallaan.
Lego-robottipajassa itse rakennettu vekotin ohjelmoitiin tietokoneella kulkemaan haluttu pituus kerrallaan.
Ohjelmoitua Lego-robottia pääsi lopuksi testaamaan: koodaus oli kunnossa, jos robotti kulki viivalta viivalle.
Ohjelmoitua Lego-robottia pääsi lopuksi testaamaan: koodaus oli kunnossa, jos robotti kulki viivalta viivalle.

 

Teksti ja kuvat: Laura Manas