”Yliopistojen keskityttävä kilpailukykyisiin aloihin”

Lokakuun Millennium-treffeillä pohdittiin, miten suomalaisen koulutuksen arvoa ja tehokkuutta voidaan lisätä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen näyttää karttaa Suomen korkeakouluista ja niiden toimipisteistä. Kartalla on yhteensä 53 kuntaa. Toisella kartalla tutkimusasemia on 62 paikkakunnalla.

Lehikoisen mukaan tämä on liikaa.

”Koulutusvarat jakautuvat niin monen kesken, ettei niistä jää hirveän paljon kenellekään. Tämä alkaa olla ongelma.”

Lehikoinen alusti Aalto Design Factoryssa lokakuun Millennium-treffejä, joiden aiheena oli uuden hallituksen koulutus- ja tiedepolitiikka.

Lehikoinen puolustaa leikkauksia koulutuksesta ja puhuu tehostamisen nimeen.

”Jos sanotaan, ettei koulutuksesta saa leikata rahaa, tämä tarkoittaisi, ettei pyrittäisi tehokkuuteen ja tuottavuuteen, johon kaikki muut toimialat on jo pakotettu.”

Kansliapäällikön mukaan tutkimuskenttä on pirstoutunut niin suureksi, että sen yhteenlasketut kustannukset ovat liian suuret verrattuna vaikuttavuuteen. Lehikoisen mielestä korkeakouluissa ei osata ottaa huomioon sijoitetun rahan potentiaalista tuottoa tulevaisuudessa: mitä samalla rahalla saisi jatkossa, jos sen voisi käyttää johonkin kannattavampaan.

”Useat yliopistot useilla aloilla tekevät asioita, jotka eivät kansakunnan tasolla ole kovinkaan merkittäviä. Korkeakouluissa ajatellaan, että jos jostakin luopuu, sitten menettää siihen ennen saadun rahan. On totuttu siihen, että jokin yksikkö maksaa vaikka kolme miljoonaa euroa. Panostusten pitää kuitenkin viedä eteenpäin.”

Lehikoisen mukaan kokonaisresurssin vähyys koulutuksessa ei ole kansainvälisesti vertaillen ongelma. Sen sijaan hän vaatii vahvempaa yliopistojen sisäistä arvottamista.

”Meillä hukataan paljon resursseja muutaman professorin yhteisöihin, kun joillakin mailla on laittaa peliin satojen tutkijoiden tutkimusjoukkoja.”

 

Rahaa työllistyvällä maisterilla?

Mutta miten mitata koulutuksen vaikuttavuutta ja sitä, mitkä alat ovat tarpeeksi kilpailukykyisiä saadakseen rahoitusta?

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja TEK:n koulutuspolitiikan johtaja Jari Jokinen.
Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri ja TEK:n koulutuspolitiikan johtaja Jari Jokinen keskustelivat koulutuksen tilasta.

Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri huomautti, että vaikuttavuudessa on huomioitava alakohtaiset erot.

”Uskontotiedettä ja tekniikan aloja ei voi mitata samoilla mittareilla. Koulutus on onnistunutta, jos valmistuneet opiskelijat saavat töitä”, Teeri kommentoi Lehikoisen ajatuksia.

Teeri ehdotti työllistymisestä konkreettista mittaria koulutuksen rahoitukseen: töitä saaneesta maisterista voisi maksaa oppilaitokselle enemmän. Hänen mukaansa osa oppilaitoksista voisi myös antaa pelkkää kanditason koulutusta, ja maisteriopinnot voisi keskittää niille aloille, joilla on töitä ja vaikuttavuutta.

Jari Jokinen Tekniikan akateemiset -etujärjestöstä toi esiin myös ulkomaalaisissa opiskelijoissa hukatun resurssin ja kilpailuvaltin.

”Aalto-yliopistossa neljäsosa maisteriopiskelijoista ja lähes puolet tohtoriopiskelijoista on ulkomaalaisia. Kuitenkin vastavalmistuneista ulkomaalaisista diplomi-insinööreistä vain 25 prosenttia saa Suomesta töitä, kun suomalaisten kohdalla luku on 75 prosenttia” kertoi Jokinen, Tekniikan akateemisten koulutus- ja työvoimapolitiikasta vastaava johtaja.

 
 

Innovaatiot jäävät jumiin

Jotakin Suomen koulutuspolitiikalle on tehtävä ja nopeasti. Siitä Millennium-treffien osallistujat olivat yhtä mieltä.

Vuonna 1991 Suomen nuoret olivat parhaiten koulutettuja maailmassa. Vuonna 2013 olimme sijalla 40.

”Olemme edelleen Euroopan paras Pisa-maa, mutta rajussa pudotuksessa. 15-vuotiaat ovat sitä satoa, jonka korkeakoulut muutaman vuoden päästä saavat, ja jossa puutteellista osaamistasoa joudutaan paikkaamaan”, Lehikoinen totesi.

Lehikoinen muistuttaa myös paljon puhutusta tosiasiasta: Euroopan parhaita Pisa-tuloksia eivät tao suomalaiset nuoret – vaan suomalaiset tytöt. Poikien osaamistaso on suorastaan romahtanut.

”Jos olisimme seuranneet Aasian kehitystä tarkasti, emme olisi vajonneet tähän tilaan, jossa nyt näemme vain oman kuoppamme. Enää ei auta sanoa, että siellä ne aasialaiset vain kopioivat meitä. He ovat pyyhkineet ohi”, Lehikoinen sanoi.

Lehikoisen mukaan Suomessa kyllä osataan innovoida, mutta Suomesta puuttuu koulutuksen vahva verkottuminen elinkeino- ja työelämään.

”Korkeakoulumme pärjäävät yleisvertailuissa edelleen ihan hyvin, mutta osaamisen ketju reaalitalouteen on liian pitkä. Emme saa käytetylle eurolle vastinetta yhtä nopeasti kuin verrokkimaat.”

 

Tutustu Anita Lehikoisen luentodioihin aiheesta ”Uuden hallituksen koulutus- ja tiedepolitiikka”.

 

Teksti: Laura Manas
Kuvat: Aino Torvinen