”Ihmisellä on paikka robottien maailmassa” – Tekniikan päivillä luotettiin aivojen voimaan

Tampereen Tekniikan päivien viesti digitalisaatiosta antoi toivoa, mutta asetti kovat vaatimukset uusille oivalluksille.

”’Made by humans’ saattaa olla tulevaisuudessa samanlainen myyntivaltti kuin Reilu kauppa tai luomu ovat nyt”, ehdotti kyberpalvelukonsultti Petteri Järvinen Tampereen Tekniikan päivillä.

Enää ei pohdita, onko yhteiskunnan robotisaatio uhka vai mahdollisuus. Alan asiantuntijoille se on fakta, johon on sopeuduttava. Vuonna 2008 internetiin liitettyjen laitteiden määrä ylitti maapallon väkiluvun ja vuonna 2020 ”on line” -laitteita on jo 50 miljardia.

Tampereen Tekniikan päivät keräsi yhteensä lähes 4000 osallistujaa luentosaleihin ja työpajoihin. Tiedetapahtuman kävijöitä kiinnosti erityisesti oma tulevaisuutensa digitaalistuvassa maailmassa: miten meille käy, kun arkemme täyttyy roboteista.

Puhujien mukaan ei kovin huonosti.

Kaija Pöystin mukaan koneiden internetissä on vielä paljon tilaa ihmisille.
Kaija Pöystin mukaan koneiden internetissä on vielä paljon tilaa ihmisille.

”Kun tehtaat robotisoituvat ja automatisoituvat, oheen syntyy palveluita, joita ei vielä edes osata kuvitella”, lupasi kehitys- ja sijoitusyhtiö Aldanellan toimitusjohtaja Kaija Pöysti.

Vaikka tekoälyn ja koneoppimisen on Yhdysvalloissa laskettu uhkaavan lähes puolta maan työpaikoista, Pöysti uskoo uusien ja pienten yritysten mahdollisuuksien kasvavan samalla riittävästi. Esimerkkinä Pöysti tarjoili taiwanilaisen yrittäjän, joka kuljettaa 3D-printteriä polkupyöränsä päällä.

Tärkeää on juuri uudenlaisten ihmistyöpaikkojen löytäminen. Enää ei kuvitella, että robotit tekevät yhteiskunnan raskaat fyysiset työt. Esimerkiksi solmun tekeminen tai pyyhkeen taitteleminen vie koneelta kymmeniä minuutteja. Myös käveleminen on roboteille hyvin vaikeaa.

”Ihminen ei voi kilpailla robotin kanssa muuttumalla yhä enemmän koneeksi, vaan muuttumalla yhä enemmän ihmiseksi”, Petteri Järvinen lausui lohdullisesti.

 
 
 

Tietoturvan tilkitsemisessä Suomen mahdollisuus

Juha Röningin mukaan hakkerointi on edelleen hyvin helppoa.
Juha Röningin mukaan hakkerointi on edelleen hyvin helppoa.

Eräs suuri liiketoimintamahdollisuus digitaalistuvassa maailmassa on tietoturva, yksi Tekniikan päivien 2015 pääaiheista.

VTT:n johtavan tutkijan Reijo Savolan mukaan tietämyksemme tietoturvasta on vielä hyvin heikkoa. Vaikka Suomessa ala on kehittynyt globaalisti etunenässä, osaajia tarvitaan kipeästi lisää.

”Tietosuoja liittyy niin moneen asiaan, ettei pieni osaajajoukko voi hallita kaikkea. Esimerkiksi koneiden internetin tietoturvan ymmärtäminen vaatii osaamista lukuisilta aloilta”, Savola totesi.

Kyberrikollisuus maksaa Suomessa 1,1 miljardia euroa vuodessa, ja Savolan mukaan 24 prosenttia tietomurron kohteeksi joutuneista yrityksistä ei edes tiedä tapahtuneesta hyökkäyksestä. Esimerkiksi pilvipalvelujen käyttäminen vaatii Savolan mukaan suuren luottamuksen palveluntarjoajaan.

Professori Juha Röning Oulun yliopistosta on suoraan sitä mieltä, ettemme osaa vielä tehdä hyviä tietokoneohjelmia.

”Yksinkertaisimmatkin virheet yleisimmissä ohjelmointikielissä mahdollistavat usein koko ohjelman haltuunoton hakkeroimalla. Teemme hienoja suojamuureja, joihin jätämme reikiä”, Röning sanoi.

Usein annamme huomaamattamme hakkereille aseet tietojemme väärinkäyttöön – vaikkapa käyttämällä kaupan etukorttia.

”Yrityksillä on meistä ja käyttäytymisestämme valtavat tietovarannot, joita voidaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Kauppa tietää, mitä ja milloin ostamme ja mistä pidämme”, Röning huomautti.

Vaikka tietomme eivät päätyisi yrityksiltä eteenpäin, aina on olemassa yksi suuri riski: oma mielemme. Tutkimuksilla on laskettu hinta, jolla olemme valmiita luovuttamaan itsestämme hyvinkin henkilökohtaista tietoa.

Se on viisi euroa.

 

Digitalisaatioon, robotteihin ja tietoturvaan – sekä moniin muihin teknologia-aiheisiin – pääsee tutustumaan Tekniikan päivillä vielä Turussa ja Oulussa 30.–31.10. sekä Helsingissä 6.–7.11.

 

Teksti: Laura Manas