Maailma säilöö massoittain turhaa tietoa

Big datan seuraava haaste on erotella arvokas tieto merkityksettömästä.

Nykyään kaiken tiedon voi tallentaa digitaalisesti. Tiheäksi pakattu informaatio ei vie enää tilaa ja sen varastoimisesta on tullut halpaa. Mutta miten löytää valtavista big datan eli massadatan varannoista oleellinen tieto?

Big data -kentän seuraava suuri haaste on tarjota työkalut tietomassojen analysoinnille ja tiedon arvottamiselle.

”Kaikkea ei kannata säilöä, vaikka se onkin nyt mahdollista. Tarvitsemme malleja, joilla massadatasta saadaan eroteltua sen arvokkaat osat sekä ymmärrystä isoista ratkaisuista, joille big data on avannut oven”, totesi fysiikan professori ja vuoden 2014 Millennium-teknologiapalkinnon voittaja Stuart Parkin vieraillessaan torstaina Tampereella.

Parkin keskusteli massadatan mahdollisuuksista Millennium-paneelissa yhdessä tuoreiden Millennium-kunnianosoituksen saajien kanssa.

2014 Millennium-palkinnon voittaja Stuart Parkin osallistui Millennium-paneeliin.
2014 Millennium-palkinnon voittaja Stuart Parkin osallistui Millennium-paneeliin.

Yrityskategoriassa Millennium-kunnianosoituksen saanut tiedonhallintayhtiö M-Files rakentaa tulevaisuuttaan kasvavalle tarpeelle arvottaa tietoa.

”Tällä hetkellä kaikki tieto säilötään sillä ajatuksella, että sille ehkä vielä joskus tulee käyttöä. Yritykset tallentavat enemmän tietoa kuin pystyvät hallitsemaan, ja tähän voimme tulevaisuudessa yrittää tarjota ratkaisun”, sanoi M-Filesin perustaja ja teknologiajohtaja Antti Nivala paneelissa.

Kaiken tiedon varastoimiseen liittyy käytännön jäykkyyden lisäksi myös tietoturvariskejä, jos hallitsemattoman suureksi paisuva massadata sisältää arkaluontoista materiaalia.

Muunneltava laite on kuin ihmisaivot

Osa ratkaisua tiedon arvottamisessa on suurella todennäköisyydellä tekoäly, uskoo Tietotekniikan tutkimuskeskus HIIT:n varajohtaja Ella Bingham. Paneeliin osallistuneen Binghamin mukaan analyysiin tarvitaan ihmisiä vain tiettyyn pisteeseen saakka. Sen jälkeen koneet tekevät hypoteeseja ja päätelmiä.

”Tietokoneet alkavat tehdä asioita, joita ennen pystyi tekemään vain ihminen. Tämä on pelottavaa, mutta kiehtovaa”, Bingham sanoi.

Stuart Parkinin mukaan ohjelmistot ovat vielä hyvin tehottomia verrattuna niiden potentiaaliin. Professorin mukaan tulevaisuus on dynaamisempia, muunneltavia laitteita.

”Moni laite on ehkä hyödyllinen ja tehokas vain, jos se on liitetty muihin laitteisiin. Koneet alkavat toimia yhä vahvemmin ihmisaivojen lailla”, Parkin visioi.

Antti Nivalan mukaan kehityksen on hyvä antaa edetä askel askeleelta. Hänen mukaansa suomalaisfirmojen yleinen virhe on liian suurten askelten ottaminen kerralla.

”Rohkaisen tarttumaan myös pieniin ongelmiin. Asiakkaat eivät pysty seuraamaan samalla vauhdilla, jos yritykset tarjoavat liian suuria muutoksia kerralla”, Nivala pohti.

 

Millennium-paneeliin osallistuivat HIIT:n varajohtaja Ella Bingham, professori Stuart Parkin sekä Millennium-kunnianosoituksen 2015 saaneet professori Sebastiaan van Dijken ja M-Filesin perustaja  ja teknologiajohtaja Antti Nivala.

 

Stuart Parkinin Suomen-vierailusta ja Parkinin tämänhetkisestä työstä voi lukea lisää muun muassa seuraavista medioista:

Yle: ”Tampereella vieraillut Millenium-palkittu Stuart Parkin: Arvostus velvoittaa työskentelemään entistä kovemmin”

Aamulehti: ”Stuart Parkin aikoo satakertaistaa muistien kyvyn tallentaa tietoa

 

Teksti: Laura Manas
Kuvat: Marko Rämä