”Urani suurimmat haasteet liittyvät vuoden 2009 taantumaan, jolloin jouduimme yhtiön historian haastavimpaan tilanteeseen.”

Tekniikan Akatemia haastatteli Ponssen Juha Inbergiä, joka yhdessä Eniramin Jussi Pyörteen kanssa valittiin vuoden 2015 teknologiajohtajaksi.

  1. Mitä vuoden teknologiajohtaja-palkinto merkitsee sinulle ja yrityksellesi?

Vuoden teknologiajohtaja-palkinto on tunnustus koko Ponssen tuotekehitykselle, ei pelkästään henkilökohtainen saavutus. Meillä on hyvä ja osaava porukka, jossa on hyvä henki ja yhdessä tekemisen meininki. Tuotekehitys on pitkäjänteistä työtä, jossa pidemmän aikavälin satsaukset ja asiakasyhteistyö kantavat tulosta.

  1. Mitkä ovat urasi merkittävimmät saavutukset?

Olen aloittanut Ponssen palveluksessa tuotekehitys- ja tutkimusinsinöörinä vuonna 2003 ja tuotekehitysjohtajana vuonna 2009. Vuoden 2009 jälkeen Ponsse on tuonut markkinoille edistyksellistä teknologiaa, jolla olemme haastavassa markkinatilanteessa pystyneet hyvin vastaamaan asiakkaiden uusiin tarpeisiin muuttuvassa puunkorjuun kentässä.

Vuonna 2009 toimme markkinoille ensimmäiset 8-pyöräiset harvesterimallit, joilla olemme pystyneet vahvistamaan jalansijaamme erityisesti markkinoilla, joilla puuta korjataan jyrkistä rinteistä ja heikosti kantavissa maastoissa. Muutosta kuvaa hyvin se, että tänä päivänä yli 80 % harvesterituotannostamme on 8-pyöräisiä.

Vuonna 2013 lanseerasimme täysin uudenlaisen harvesterimallin PONSSE Scorpionin. Harvesteri sisältää 80 %:sti uusia teknisiä ratkaisuja. Patentoiduilla ratkaisuilla on vahvistettu PONSSE-tuoteperheen asemaa metsäkoneteknologian kärjessä.

Viime vuonna lanseerasimme uuden PONSSE 2015 -malliston, jossa olemme uudistaneet koko PONSSE-metsäkonemalliston vastaamaan uusia moottoreiden päästövaatimuksia ja asiakkaiden toiveita koneiden ergonomiasta ja huollettavuudesta.

  1. Entä suurimmat haasteet?

Urani suurimmat haasteet liittyvät vuoden 2009 taantumaan, jolloin jouduimme yhtiön historian haastavimpaan tilanteeseen. Tilauskantamme romahti yhdessä yössä pankkikriisin vuoksi. Jouduimme käymään myös tuotekehityksessä läpi kaikki toimintatapamme ja järjestämään organisaatiomme ja projektimme täysin uudelleen. Erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ratkaisumme oli satsata tuotekehitykseen ja asiakaspalveluun. Suunnittelimme ja valmistimme ensimmäisen 8-pyöräisen harvesterimallin, PONSSE Foxin, ennätyksellisessä kolmen kuukauden ajassa keväällä 2009. Kun markkinat seuraavana vuonna lähtivät virkoamaan, meillä oli tarjota asiakkaillemme tuoteratkaisuja, jotka tukivat hyvin heidän toimintaansa.

  1. Mitä uraauurtavaa Ponsse on saavuttanut?

Ponssen suurin saavutus on varmasti asiakkaiden luottamus. Metsäkoneyrittäjät ansaitsevat valmistamillamme koneilla elantonsa eikä koneiden laadussa ja palveluissa voida tinkiä. Onnistumiset metsäkonealalla eivät ole pikavoittoja.

Ponssella on yhtiönä vahvat perinteet ja selkeä tahtotila millainen yhtiö Ponsse on. Yhtiön arvomaailma on lähtöisin yhtiön perustajan Einari Vidgrenin periaatteesta kuunnella metsäkonealan parhaita asiantuntijoita, metsäkoneyrittäjiä, niin tuotekehitysratkaisujen kuin palveluidenkin kehittämisessä.

Tänä vuonna vietämme Ponssen 45-vuotisjuhlavuotta ja Vieremän tehtaalta on lähtenyt maailman savotoille jo 10 000 metsäkonetta. Se on osoitus luottamuksesta, joka on monessa metsäkoneyrityksessä jatkunut sukupolvelta toiselle.

  1. Mikä on Ponssen merkitys suomaisessa teknologiakentässä?

Ponsse on läpi historiansa ollut rohkea puunkorjuuratkaisujen tiennäyttäjä ja on tänään yksi maailman johtavista metsäkonevalmistajista. Ponsse edustaa suomalaista huippuosaamista, jossa yhdistyy vaativaa erityisosaamista useilta tekniikan alueilta hydrauliikasta sulautettuihin ohjelmistoratkaisuihin. Metsäkoneiden teknologia on erittäin kehittynyttä ja ensimmäiset PC:t metsäkoneissa otettiin käyttöön jo vuonna 1993. Tänä päivänä PONSSE Scorpionin ohjausjärjestelmät sisältävät yli miljoona koodiriviä ja yli puolet tuotekehityksemme panostuksista käytetään automaation kehittämiseen. Ponssella panostetaan omaan tuotekehitykseen ja valmistukseen, ja pidetään tätä osaamista vahvasti omissa käsissä. Kun tietotaitoa ei ulkoisteta, opimme jatkuvasti omasta tekemisestämme ja pysymme uusimman teknologian kärjessä.

Ponsse työllistää Suomessa noin 650 henkilöä, mutta yhtiön merkitys on laajempi sekä alihankintaverkoston että sen osaamisen kehittämisessä. 90 % toimittajaverkostostamme on kotimaasta.

  1. Missä Ponsse haluaa olla 5 vuoden kuluttua?

Ponssella tehdään viiden vuoden kuluttua edelleen maailman parhaita metsäkoneita. Kilpailu tällä alalla on kovaa niin koneiden valmistuksessa kuin koneyrittäjilläkin. Kun pystymme pysymään koneiden kehityksen kärjessä, pitämään koneiden laadun kunnossa ja tarjoamaan parasta palvelua, me pärjäämme ja meidän asiakkaamme pärjäävät. Innostuneessa ilmapiirissä yhteistyö asiakkaiden ja ponsselaisten kesken kantaa jatkossakin hyviin suorituksiin.

  1. Mitä terveisiä lähettäisit suomalaisille teknologiajohtajille? Entä päättäjille?

Uskoa omaan tekemiseen ja huomiseen pitää olla, vaikka välillä olisi tiukkaa. Tuotekehitysprojekteissa on tärkeää saada ratkaisut nopeasti käytännön testaukseen, jolloin saadaan palautetta tuotteiden loppukäyttäjiltä jo konseptointivaiheessa ja voidaan tehdä tarvittavia muutoksia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuotekehitystä. Asiakkaiden tarpeista pitää olla syvä ymmärrys, ja keskitetty ja nopea päätöksenteko antavat selkeän suunnan tekemiselle. Vaikka tuotekehitys on pitkäjänteistä työtä, tulee prosessin sisältää myös uskallusta ottaa riskejä ja kokeilla uutta.

Suomen pitää pystyä varmistamaan kilpailukykyinen toimintaympäristö, jolla turvataan teollisuuden toimintaedellytykset kotimaassa. Jotta tuotekehitys pysyy Suomessa, myös valmistuksen pitää olla lähellä. Samalla innovaatiojärjestelmästä on pidettävä huolta turvaamalla sen rahoitus kokonaisuuden kannalta järkevästi. Tarvitsemme laaja-alaista osaamista yritystoiminnan kaikilla osa-alueilla myyntiä ja markkinointia myöten. Koulutusjärjestelmämme toimivuus on kriittinen menestystekijä.

Innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa ei saa liiaksi rajoittaa normistoilla. Esimerkiksi työkoneiden moottoreiden päästövaatimukset ovat luonnollinen kehityssuunta, mutta päästövaatimusten tiukoilla aikatauluilla ajetaan alas eurooppalaista kilpailukykyä. Uudet eurooppalaiset päästövaatimukset EU Stage 4 -päästötason moottoreista ovat olleet iso investointi konevalmistajilta. Uudet moottorit vaativat paljon teknologisia muutoksia metsäkoneiden rakenteeseen ja toimintoihin, jolloin tuotekehitys- ja tuotantoprosessit testauksineen vievät aikaa ja rahaa. Uusi moottoriteknologia on vasta otettu käyttöön, mutta vaatimukset seuraavaan päästönormiluokkaan siirtymisestä, ja sitä kautta täysin uusiin moottoreihin, ovat jo tulossa. Metsäkonealalla toimitaan kapealla erikoisosaamisen segmentillä ja maailmassa myydään vuosittain vain noin 3000 tavaralajimenetelmän metsäkonetta.