Säätiöiltä miljoonapotti uusille keksinnöille

Seitsemän suomalaista tieteen tukijaa jakaa keskiviikkona 12.3.2014 yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa apurahoja teknistieteelliseen tutkimukseen. Tekniikan Akatemian järjestämässä tilaisuudessa jaetaan kaikkiaan 123 tekniikan alan apurahaa ja palkintoa.

Tilaisuuden suurimmasta apurahapotista vastaa K. H. Renlundin säätiö, joka jakaa yhteensä 716 000 euron apurahat geologian alan tutkimukselle. Suurimman yksittäisen apurahan, 50 000 euroa, saa Aquaminerals Oy:n kehittämä teollisuuden jätevesien puhdistusratkaisu. Muun muassa Oulun yliopistossa tehtyä tutkimustyötä kaupallistava paltamolaisyritys on juuri aloittanut kaivos- ja terästeollisuuden jätevesistä metalleja poistavan tuotteensa toimitukset asiakkaille. Tuote poistaa jätevedestä terveydelle haitallisia raskasmetalleja kuten kuparia, sinkkiä ja nikkeliä, ja myös muita liukoisia alkuaineita kuten arseenia, lyijyä ja uraania, sekä vesistöjä rehevöittävää fosforia.

Kilpailevat saostusratkaisut pohjautuvat yleensä kemikaaleihin, Aquamineralsin tuote taas valmistetaan suomalaisen maaperän luonnonmineraaleista.

“Renlundin säätiön apuraha käytetään seuraavan tuotesukupolven kehitystyöhön. Markkinoilla uudet tuotteet ovat 2-4 vuoden päästä”, kertoo Aquamineralsin toimitusjohtaja Tuomo Pikkarainen.

Säätiöiden apurahoilla on merkittävä rooli suomalaisessa tiederahoituksessa. Suomalaiset yksityiset säätiöt jakavat vuosittain noin 250 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta. Erityisen tärkeitä säätiöiden tutkimusapurahat ovat uransa alussa oleville tutkijoille, sillä yliopistojen rahoittamat tutkijakoulupaikat ovat kiven alla.  Väitöskirjatutkimuksille juhlatilaisuudessa jaetaan rahaa yli 330 000 euroa.

Startup-yritykset aktiivisia

Runar Bäckströmin säätiö jakaa tilaisuudessa 210 000 euron arvosta apurahoja suomalaisia yritystoimintaa hyödyttäville keksinnöille.  Apurahoja voivat hakea myös tutkijat ja oman yrityksen perustajat, kunhan innovaatiolla on selkeä kaupallistamispolku.

“Rahoituksen hakijamäärä kasvoi viime vuonna. Startup-yrittäjät ovat selvästi aktivoituneet hakijoina”, säätiö asiamies Niklas Törnkvist kertoo.

Monen Runar Bäckströmin säätiön tukeman innovaation juuret ovat yliopistoissa. Yksi 15 000 euron apurahan saajista on Sami Lakka, jonka kehittämä uudenlainen, täysin digitaalinen vesimittari on pian kaupan hyllyllä. Tampereen teknillisen yliopiston väitöstyöstä alkunsa saanut tuoteinnovaatio on halpa valmistaa, ei vuoda eikä kulu. Vesimittarin kaupallistaja on suomalainen virtausanturivalmistaja Kytola Instruments.

“Tuotantoprototyyppiä viimeistellään parhaillaan, ja tuote on myynnissä ensi kesänä”, Sami Lakka kertoo.

Aalto-yliopiston tutkija Jani Oksasen ja professori Jukka Tulkin patentoima diffuusio-LED taas on kaupallistamispolkunsa alussa. Rakenteeltaan uudenlaisella puolijohdekomponentilla voi tulevaisuudessa olla käyttöä niin valaisimissa kuin aurinkokennoissa.

“Perinteisten ledien ongelmana on, että suurilla tehoilla niiden hyötysuhde alenee. Diffuusiovalodiodi voi auttaa ongelman ratkaisemisessa. Sen avulla ledin valaisevaa pinta-alaa voi kasvattaa”, Jani Oksanen kertoo.

Oksanen ja Tulkki ovat hakeneet keksinnölleen patenttisuojaa. Myös 15 000 euron apuraha kuluu patenttikustannuksiin. Tulevaisuus näyttää, merkitseekö suomalaistutkijoiden edistysaskel myös kaupallista menestystä suurteholedien valaistussovelluksissa. Valkoisen ja sinisen led-valon kehittäjä Shuji Nakamura sai työstään Millennium-teknologiapalkinnon vuonna 2006. Ledien käyttö on yleistynyt nopeasti, mutta nousu dominoivaksi valaistusteknologiaksi edellyttää uusia hintaa alentavia ja ominaisuuksia parantavia innovaatioita.

Vuoden opettaja perusti energialaboratorion

Vuoden opettaja -palkinnon vastaanottaa juhlatilaisuudessa opettaja Mia Skog. Raaseporissa toimivan Höjdens skolan opettaja on opetuksessaan tuonut aivan uusia lähestymistapoja energia-asioihin ja arjen luonnontieteellisiin ilmiöihin. Skog on muun muassa ideoinut Raaseporin peruskoululaisille oman energialaboratorion. Syksyllä 2013 käynnistynyt monitieteinen energiaopetus käsittelee energia-teemaa useiden eri aineiden näkökulmasta. Vuoden opettajan valitsee STV, Svenska tekniska vetenskapsakademien i Finland, joka haluaa tukea palkinnolla luonnontieteiden ja tekniikan opetusta kouluissa.

Apurahatilaisuuden järjestää Millennium-teknologiapalkinnon jakava Tekniikan Akatemia.

“Nykyisellä tutkijapolvella on ilahduttavan paljon innostusta viedä tutkimustuloksiaan käytäntöön ja myös hyödyntää niitä kaupallisesti. Samaa korostamme myös Millennium-teknologiapalkinnon saajaa valittaessa. Palkinnon pääkriteerinä on teknologisen oivalluksen lisäksi oivalluksen menestyksekäs hyödyntäminen ihmisen elämänlaadun parantamiseksi”, toteaa Tekniikan Akatemian toimitusjohtaja Juha Ylä-Jääski.

Tekniikan Akatemian järjestämässä tilaisuudessa seitsemän suomalaista säätiötä, rahastoa ja yhdistystä jakaa yhteensä 1 143 730 euron arvosta apurahoja ja palkintoja teknistieteelliseen tutkimukseen. Apurahoja saa yhteensä 123 henkilöä, tutkimusryhmää ja organisaatiota.

Kaikki palkittavat innovaatiot

http://www.technologyacademy.fi/fi/events/apurahat-ja-palkinnot/  (pdf)

 

Lisätiedot

Viestintä- ja markkinointipäällikkö Niina Suhonen, niina.suhonen(at)technologyacademy.fi tai puh. 040 843 9438

Apurahoja ja palkintoja tilaisuudessa jakavat

Juhlatilaisuus on yksi Millennium-teknologiapalkinnon jakovuoden tilaisuuksista. Vuoden 2014 Millennium-teknologiapalkinnon voittaja julkistetaan 9.4.2014. Palkinnon saanutta innovaatiota juhlitaan toukokuun alussa Helsingin Kansalaistorilla Millennium-paviljongissa 28.4. – 14.5.2014.